lauantai 12. syyskuuta 2015

Tuntematon kirpputorimaailma

Myönnän heti alkuun: en todellakaan ole kirpputorien suurkäyttäjä enkä oikeastaan edes satunnaiskäyttäjä. Käyn kirpputoreilla äärettömän harvoin ja useimmiten vain myymässä. Sinänsä en mitenkään boikotoi kirpputoreja, en vain ikinä löydä niiltä mitään joten on ihan hukkaan heitettyä aikaa maleksia niillä. Enhän löydä itselleni vaatteita edes vaatekaupoista, joten sekaisin olevat kirpputorit ovat minulle ihan mahdottomia. Käytettynä ostamista en sen sijaan karsasta. Olen hankkinut paljon tavaraa käytettynä, koska uutena ostaminen on tuntunut järjettömältä. Esim. lasketteluvälineet ovat tällaisia hankintoja.

Käytetyn tavaran kiertoonlaitto on itselleni tärkeä asia. En halua säilyttää kaikkea mahdollista nurkissa (joskaan sitä eivät kaikki läheiset usko), koska säilytystilaa on hyvinkin rajallisesti. Mielestäni myös meille tarpeettomien käyttökelpoisten vaatteiden ja tavaroiden eteenpäin laittaminen on kaikinpuolin järkevää ja melkein jopa velvollisuus. Jokuhan voi tarvita juuri sellaista.

Olen myynyt vaatteita ja tavaraa netin palstoilla (huuto.net ja tori nyt ainakin on kokeiltu) sekä facebook -ryhmissä. Tämän lisäksi olen ollut myymässä kirpputoritapahtumissa sekä vuokrannut pöytää aina välillä itsepalvelukirpputorilta. Parhaiten tavara on vaihtanut omistajaa facebook -ryhmien kautta. Sen käyttöä osaltani kuitenkin hankaloittaa se, että aina tarvitsisi sopia tavaran hakuaika ja se on hivenen ongelmallista kun olen koko ajan menossa. Lisäksi harmittaa, kun olen kiireiseen aikatauluun saanut sovittua hakuajan ja hakija peruu viime hetkellä tai ei ilmoita ollenkaan ettei pääsekään. Torin kautta en ole saanut kaupaksi juuri mitään, ostanut kyllä senkin edestä. Huutonet taas on hankala maksuineen ja kaikkine postitusrumbineen. Huutonettiä käytin kyllä ahkerasti menneinä vuosina ja melko paljon myinkin siellä kaikkea. Lopulta meni hermot nimenomaan postituksiin ja työläisiin ilmoituksiin.

Itsepalvelukirpputoria kokeilin 1½ vuoden tauon jälkeen ja täytyi jälleen kerran todeta, että ei kannattanut. Viikon myyntiaika ja saldona reilu kymmenen euroa. Eihän sillä makseta edes pöytävuokraa. Samanlaisesti minulle on käynyt kerran aiemminkin eikä muillakaan kerroilla rikastumaan ole todellakaan päässyt. Eihän se nyt ole tarkoituskaan, mutta olisi se kiva jos edes pöytävuokran saisi maksettua ja mielellään hieman vaivanpalkkaa päällekin vielä.

Olen myynyt vuosien aikana itsepalvelukirpputoreilla lasten, nuorten, naisten ja miesten vaatteita, astioita, pelejä, kirjoja, leluja, dvd:tä, urheiluvälineitä, sisustustavaraa ja mitä vielä. Hinnoittelun suhteen olen myös kokeillut eri variaatioita nollahinnoista ylöspäin, mutta mikään ei tunnu olevan hyvä. Kirpputoritapahtumissa palautteen saa suoraan asiakkailta, joten se niissä on hyvä puoli. Masentavaa vain on se, että myyntitavarani tuntuu olevan aina jotakin muuta kuin mitä kohderyhmä etsii. Lastenvaatteet ovat liian isoja ja naisten taas liian pieniä, urheiluvälineitä ei juuri nyt tarvita ja astioista hakusessa on jokin tietty sarja. Lelut pääasiassa ovat menneet kaupaksi, mutta suurimman osan niistäkin olen lahjoittanut eteenpäin myymisen sijaan.

Muiden kokemukset kirppismyynneistä ovat useimmiten aivan päinvastaisia. En ymmärrä, miten joku voi saada useamman satasenkin viikon tai kahden myynnistä. Silloinhan tavaran pitäisi olla todella hintavaa tai sitä pitäisi olla paljon. Itse pyrin pitämään myyntipöydän sopivan täytenä, sillä mielestäni siitä on vaikea löytää mitään ostettavaa jos se on tupaten täynnä. Lopputulema siis lienee, että minulla on myytävänä väärin hinnoiteltua, liian vähän tai yksinkertaisesti vain huonoa tavaraa.

Tämän takia kiinnostaisikin tietää, mitä siellä kirpputorilla sitten kannattaa myydä ja mihin hintaan? 

Melkein samat kamat tuli taas kannettua kahteen suuntaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti