Kauan odotettu remontti vihdoinkin valmiina

Olen muuttanut nykyiseen kotiini yli 9 vuotta sitten. Muuttohetkestä lähtien olen haaveillut saunan remontoimisesta. Kuten kaikki varmasti ymmärtävät, kyseessä ei ole mikään pieni, helppo tai edullinen remonttikohde. Koska kyseessä oli vanha ja hieman yllätyksiä tarjoillut talo, remontti päätettiin tehdä kunnolla ja perusteellisesti. Käytännössä siis kaikki eteisen ja pannuhuoneen väliltä purettiin pois; väliseinät kaadettiin kokonaan ja lattia ja katto avattiin totaalisesti.

Pääsiäisenä lähti suihku pois käytöstä ja koska kodissamme on vain tämä yksi suihku, saimme muutaman viikon (tai kuukauden) käydä peseytymässä milloin missäkin. Lähinnä vanhempieni luona, mutta aina välillä jossain muuallakin. Pyykinpesukone saatiin sentään asennettua väliaikaisesti vessaan ja oikeastaan siihen pöntöllä vinossa istumiseen ehti jo tottuakin remontin aikana. Vessamme kun ei ole mikään tilaihme ja pönttö ja pesukone olivat vastakkain niin, että polvet eivät mahtuneet väliin. Mutta huomattavasti parempi tilanne kuin ettei konetta olisi lainkaan ollut käytettävissä.

Odotuksistani huolimatta kosteutta ei juurikaan löytynyt pinnan alta. Tästä selvittiin siis huokauksella, mutta tottakai tällaisen remontin yhteydessä jotain paljastuu vanhasta talosta. Käyttövesiputket oli tarkoitus uusia samalla vaivalla ja näin tehtiinkin. Putkien vaihdon myötä kävi kuitenkin ilmi, että myös lämmitysvesiputket ovat tulleet tiensä päähän. Siinä sitä sitten meni hieman aikaa kun nekin vaihdettiin uusiin.

Juhannuksena pääsimme jo kotona suihkuun ja kauan odottamani kylpyammekin saatiin käyttöön. Saunan lauteita odoteltiin vielä hetki, mutta kyllä nekin loppukesästä olivat paikoillaan. Nyt on syksyn ajan saunottu ja kylvetty urakalla. Samalla olen tehnyt pientä surutyötä pääni sisällä, sillä talo pitäisi laittaa myyntiin. Juuri nyt, kun kauan odottamani remontti on viimein valmis. Mutta niin se elämä menee ja tarjoilee yllätyksiä, haasteita ja onnen hetkiä. 

Merenneitoa moikkaamaan! Tai sitten ei..

On tullut reissattua tässä vuoden aikana yhteen jos toiseenkin paikkaan. Kesällä piti tietysti käydä lasten kanssakin jossain eikä toukokuista Levin reissua laskettu kesälomamatkaksi. Niinpä suuntasimme Kööpenhaminaan heti juhannuksen jälkeen. Ajankohta oli todella loistava, Tanskassa oli jo kesä eikä turisteja pursuillut kaikkialta. 

Reissuun lähdettiin sillä mielellä, että mitään ei mennä suorittamaan vaan nautitaan vain olosta ja katsellaan mitä huvittaa. Tottakai aina on jotain ajatuksia takaraivossa, että mitä juuri tällä reissulla olisi kiva nähdä. Niistä toteutui Tivoli ja Kristiania. Merenneito jäi odottamaan seuraavaa kertaa. Tivoli oli vielä kauniimpi alueena kuin mitä olin odottanut. Toisaalta taas Kristiania oli jännittävämpi kuin mitä etukäteen luulin. Olin ehkä suhtautunut siihen hivenen urbaanilegendana, mutta tottahan se oli, että siellä oli ruohoa myynnissä joka kojussa ja testatakin olisi saanut.

Tällä kertaa ei majoituttukaan Airbnb:n kautta vaan ihan hotelliin. Hotelli tosin ei ollut sieltä tavallisimmasta päästä vaan uudenlainen kapselihotelli. Nimellä tarkoitetaan sitä, että hotellista voi varata joko koko huoneen tai vain yhden sängyn eli kapselin. Huoneet ovat neljän hengen huoneita ja jokaiselle on oma sänky ja lukollinen säilytyskaappi. Varasimme koko huoneen, mutta tämän kokemuksen perusteella en pitäisi mahdottomana vain yhden sängyn varaamista jos tarve sellaiselle olisi.

Jaa niin, miksi se kuuluisa merenneito jäi näkemättä? Tanskassa tosiaan oli helle ja Kristiania oli osasta matkaseuruetta huomattavasti kiinnostavampi kohde kuin patsas, joten käytimme rajalliset voimavaramme kävellen Kristianiaan ja takaisin. Merenneito olisi jo vaatinut kulkuneuvon ja minä kun suosin mieluiten jalkapatikkaa turistina, niin jätettiin se suosiolla odottamaan seuraavaa kertaa. Säästettiin hermoja ja suunnattiin terassille, hyvä mieli kaikilla ja parempi lomafiilis taattu! 

Hotellin julkisivu