tiistai 28. huhtikuuta 2015

Viikonloppu Anjalankoskella

Vietin viikonlopun Kouvolassa Anjalankoskella Keskustanuorten valtuuskunnassa. Asiaa oli paljon, josta päällimmäisenä jäi mieleen aluepoliittinen linjaus, puheenjohtajan pitämä hyvä ja ajankohtainen puhe sekä tietysti ilouutinen: Kenubiili tulee takaisin.  Kesällä siis tiedossa taas Kenubiilin bongailua.


Kokous pidettiin nuorisokeskus Anjalassa. Paikka oli todella hieno. Kokoustilat olivat vanhassa navetassa, joka oli remontoitu liikuntasaliksi. Pihapiiristä löytyi monta muutakin vanhaa rakennusta, joista ehdin kuvata vain yhden. Reginakoulu on perustettu vuonna 1803. Koulun kirjasto on perustettu vuonna 1808 ja se oli ensimmäisiä kirjastoja Suomessa. 


Reginakoulu








maanantai 13. huhtikuuta 2015

Luonnontieteellinen museo

Kävimme 2. pääsiäispäivänä Helsingissä Luonnontieteellisessä museossa. Olen jo kauan halunnut päästä käymään siellä, koska paikka on vaikuttanut todella mielenkiintoiselta. Ja sitähän se oli!

Rakennus itsessään oli jo aivan mahtava. Itselläni riitti katseltavaa pelkässä rakennuksen arkkitehtuurissa ja kaikissa yksityiskohdissa jo niin paljon, että itse näyttely meinasi välillä unohtua. Olihan tuo näyttelykin aivan uskomaton kokemus. Sen eteen on todella nähty vaivaa ja kaikesta oli saatu mielenkiintoista ja lapsiakin kiinnostavaa aikaiseksi.

Näyttelypisteissä oli esillä monenlaisia tapahtumia ja lapsilla kesti hyvän tovin aina yhden tapahtuman tutkiminen, kun oli niin monta pientä yksityiskohtaa huomattavana. Itsekin pidin juuri tästä, että vaikka kuinka jo luuli katsoneensa tarkasti, niin silti huomasi aina jotain uutta.

Eläimistä ja Suomen luonnosta oppi näytellyssä paljon uutta. Tietoa olisi ollut tarjolla valtavasti enemmänkin, mutta lähinnä keskityimme vain katselemaan esillä olevia infotauluja.

Suosittelen tätä museota kyllä aivan kaikille Helsingissä kävijöille. Menemme taatusti itsekin uudelleen käymään tuolla, koska vaikka aikaa kului useita tunteja, silti emme taatusti huomanneet vielä kaikkea. Eniten yllätyin siitä, että tämä kohde meni koko perheen mielestä Heurekan ohi mielenkiintoisuudessaan. Joka tapauksessa tänne palataan uudestaan ja varmasti Heurekaankin vielä joskus :)


Mielestäni tämä oli ihan suunnattoman ällöttävä, samoin tuo vieressä olevi suurempi käärmeen luurenko.


Kuvauspaikka siis Suomen Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Helsinki

lauantai 11. huhtikuuta 2015

Homekouluja

Raumalla on pitkään ollut pinnalla keskustelu homekouluista. Ensin tilanne "räjähti käsiin" Uotilan alakoulussa kaksi vuotta sitten. Silloin kaupunki päätti siirtää alakoululaiset keskustaan opiskelemaan vanhan Lyseon tiloihin. Kuljetus järjestettiin ja kaikki sujui kutakuinkin hyvin. Liikunta- ja kulttuuriharrastusmahdollisuudet paranivat, kun kaikkialle pääsi koulupäivän aikana kävellen. Hyvää fiilistä kesti vain hetken, kunnes osa oppilaista ja henkilökunnasta alkoi saada uudelleen oireita. Uusien oireiden seurauksena kaupunki päätti hankkia hätäratkaisuna väliaikaisen elementtikoulun Uotilaan palloilukentälle. Itseäni hymyilytti tässä kohdassa jo se, että vain vuotta aiemmin tällainen vaihtoehto oli kokonaan tyrmätty argumentilla "Uotilassa ei ole tilaa parakeille". Tila kuitenkin löytyi kun tahtoa oli ja uotilalaiset ovat saaneet kohta vuoden käydä alakoulua jälleen omalla kylällä.

Alakoulun tilanne on siis tällä hetkellä siedettävä. Varsinkin, jos ei oteta huomioon sitä järkyttävää summaa, jonka kaupunki tästä ratkaisusta maksoi. Eikä sitä, että varsinaiselle koulurakennukselle ei ole vajaassa kahdessa vuodessa vielä tehty yhtään mitään. Väliaikaisratkaisu on siis edelleen voimassa, eikä pysyvän ja pitkäkestoisen ratkaisun eteen ole vielä laitettu tikkua ristiin. Kahdessa vuodessa nyt olisi jo suunnilleen rakentanut kokonaan uudenkin koulun..

Kuluvan talven ja kevään aikana otsikoihin on noussut Uotilanrinteen yläkoulu. Nyt yläkoulussa kärsitään sisäilmaongelmista (tai on ilmeisesti kärsitty jo jonkin aikaakin) ja sille vaaditaan väistötilaa. Ok, ei ole kenenkään edun mukaista, että lapset viettävät aikaansa homeisessa koulussa. Keskustelu on vain lähtenyt täysin väärille raiteille. Tällä hetkellä kuumin keskustelu käy siitä, ovatko kaupunginhallituksen ehdottamat väistötilaratkaisut kelvolliset vai eivät. Mielestäni keskustelua pitäisi käydä siitä, miten varsinainen ongelma ratkaistaan.

Kaupunginhallitus on esittänyt, että yläkoululaiset siirtyisivät toiselle puolelle kaupunkia Otan koulun tiloihin ja kävisivät erikoistunteja (kuvis, kässä, kotsa) Lyseon koulussa, jossa vaadittavat tilat ovat olemassa. Lisäksi liikuntatunteja pidettäisiin vieressä olevalla Otan urheilualueella ja lähellä sijaitsevassa Kauppiksen salissa. Itse en näe tässä ratkaisussa mitään muuta huonoa, kuin KH:n ehdotus, että lapsia kuskattaisiin linja-autoilla kolmen rakennuksen väliä. Missään tapauksessa liikuntatunneille ei ainakaan tarvitse kuskata, koska kävellen matka kestää ehkä 5 minuuttia. Lyseolle kävelyyn taas menee noin 20min, joka ei sekään aivan mahdoton matka ole. Ainakaan silloin tällöin.

Jos kotsa, kässät ja kuvis hieman kärsivät "pitkästä" matkasta, niin liikuntamahdollisuuksien paranemisen luulisi korvaavaan sen ainakin osittain. Otassa on meinaan kaupungin parhaat ulkoliikuntamahdollisuudet. Tätä kannattaisi hyödyntää niin paljon, kuin se suinkin on mahdollista.

Sellaista olen itse miettinyt, että miksi yläkoulu ei yksinkertaisesti siirry Lyseon tiloihin? Siellä olisi luokat ja tilat valmiina. Sisäilmamittauksissa ei mitään tietääkseni löytynyt ja tälle paikalle on suunnitelmat jo valmiina esim. linja-autokuljetuksia varten. Syy voi tietysti olla vaikka luokkakapasiteetti, oppilasmäärä tai jokin muu järkevä, mutta todellakin toivon, ettei se vain ole päättäjien rohkeudenpuute. Sosiaalinen painehan on melko kova tuota koulurakennusta vastaan.

Niin tai näin, väliaikaisratkaisun pitäisi olla nimensä mukaisesti väliaikainen. Eikä kait sellaisella ole niin suurta merkitystä, missä vuoden-kaksi koulua käydään, kunhan perusedellytykset opetukselle ovat olemassa. Jos vain on toivoa paremmasta ja sen paremman eteen myös tehdään jotakin. Vaikka väliaikaisratkaisusta nyt päätettäisi mitä, niin toivon todellakin, että päätös varsinaisesta ja pysyvästä uudesta koulurakennuksesta tehdään mahdollisimman pian. Se helpottaa väliaikaistiloissa olijoiden tuskaa ja sietokykyä ja osoittaa kaupunkilaisille, että päättäjät todella välittävät asukkaista.

Alakoulun väistötilat

perjantai 10. huhtikuuta 2015

Päivämatka Tallinnaan

Päätimme järjestää tytöille yllätyksen ja varasimme päivämatkan Tallinnaan pääsiäiseksi. Tytöt eivät ole ennen olleet ulkomailla, joten piti hankkia passit ja rokotteet tytöillekin. Pelkkä suunnittelu tuli jo yllättävän kalliiksi, mutta onpahan nyt hetkeksi kaikki kunnossa.

Matkaan lähdimme lauantaina iltapäivällä. Kävimme ensin Turussa Leaf Areenan Lastenmaailmassa. Tässä sisäleikkipuistossa emme olleet aiemmin käyneet, mutta ihan hyvältä vaikutti. Tyttöjen mielestä ainakin pitää mennä joskus uudelleen. Trampoliinit taisivat olla ainoa asia, joka jäi harmittamaan. Siellä ei ollut jättitramppoja vaan vain pieniä tramppiksia, joissa oli 40kg:n painoraja.

Turusta suuntasimme Helsinkiin yöksi, jotta olemme valmiina aikaista aamuherätystä varten. Laiva lähti satamasta jo 7:30, niin sai tosiaan herätä aamuyöllä, jotta ehti valmiiksi ja ajoissa satamaan. Satamassa vasta tytöille selvisi, minne olemme menossa. Väsy lakkasi painamasta juuri sillä hetkellä, kun maihinnousukortit saatiin käteen ja tytöt saivat lukea määränpään.

Tallinnassa oli suhruista ja hieman satelikin kun kävelimme satamasta keskustaan. Suunnitelmat vanhan kaupungin tutkimisesta ja rauhallisesta kävelystä saivat jäädä odottamaan seuraavaa reissua. Kävimme shoppailemassa mm. Virussa, Kristiinessä ja Ülemistessä, joista viimeinen on edelleen oma henk.kohtainen suosikkipaikkani.

Pitkä päivä kului todella nopeasti kaupoissa kierrellen ja kädet venyivät puoli metriä kun ostoskassit vain lisääntyivät koko ajan. Laiva lähti paluumatkalle klo 22:30, mutta vieläkään tyttöjä ei väsyttänyt. Siitä pitivät huolen uudet lelut sekä koko päivän sammutettuna olleet kännykät, jotka sai laivassa vihdoin avata.

Vauhdin hurmaa Leaf Areenan Lastenmaailmassa

Hiukan matkaa päästiin kävelemäänkin Tallinnassa, kun sää muuttui astetta paremmaksi. Matkalla ihmeteltiin tuota lasikuutiota vanhan talon päällä.

lauantai 4. huhtikuuta 2015

Finaalimatka Vantaalle

Viime viikonloppuna olimme tytön kanssa Vantaalla muodostelmaluistelun kansallisen sarjan finaalissa. Lähdimme matkaan jo perjantaina iltapäivällä, vaikka kisavuoro tyttöjen joukkueella oli vasta lauantaina viiden aikoihin. Perjantaiksi oli suunniteltu tytöille mukava illanvietto Flamingoon. Majoituimme siis Sokos Hotel Flamingoon ja kävimme kylpylässä rentoutumassa. En ollut ennen käynyt Flamingossa ja odotin itse mielenkiinnolla käyntiä. Hirveän positiivinen fiilis ei jäänyt eikä tullut sellainen olo, että sinne tarvitsisi uudelleen piakkoin päästä. Hotellihuone oli muuten siisti, mutta tuolien päälliset olivat todella törkyiset, yhdessä tyynyssä oli karvoja (ehkä koirasta) ja kylpyhuoneessa viiletti jokin liero/mato. Palautetta lähti hotellille.

Plussaa hotelli saa hyvästä sijainnista ja mahtavasta oheistarjonnasta. Oli todella kätevää käydä shoppailemassa ja kahvilla kun kaikkialle pääsi sisäkautta. Myös hohtogolfia täytyy joskus päästä kokeilemaan.

Kisapäivänä saimme nukkua pitkään, nauttia hotellin aamupalasta ja pääsivätpä tytöt jopa melkein tunniksi shoppailemaan. Kohti Trio-Areenaa lähdimme puolilta päivin. Oli todella pitkä päivä tytöille odottaa omaa kisavuoroa, mutta niin se vain tuli ja hyvin meni. Palkintojenjako oli vasta kahdeksalta, joten päivä venyi senkin takia. Kotona olimme vasta puolen yön jälkeen, mutta kyllä vaan oli hyvä reissu.
Hotellilla kylpyläreissun jälkeen rauhoittumassa.




Valmiina lähtöön, kisapäivä edessä!

Kauden viimeinen kisaohjelma lähdössä liikkeelle.