Luottamuspaikoista

Vaaleissa ehdolla oleminen voi tuoda mukanaan luottamuspaikan seuraavalle nelivuotiskaudelle vaikka valtuustoon ei varsinaiseksi tai varalle pääsisikään. Tämä ei välttämättä ole kaikilla tiedossa ehdolle asettuessa. Itse en tiennyt, että saisin varajäsenen paikkoja lautakunnissa vaikka en päässyt valtuustoon edes varalle.

Varajäsenenä oleminen on hyvä tapa päästä kurkistamaan lautakuntatyöskentelyyn. Olen tyytyväinen, että sain aloittaa lautakuntiin tutustumisen "vain" varajäsenenä. En vieläkään tiedä kaikkea lautakuntien päätöksenteon kiemuroista, mutta jonkin verran olen saanut jo jutusta kiinni. Tässä reilun 2,5 vuoden aikana on ehtinyt kertyä kokemusta ja tunne siitä, että pärjään kunnallispolitiikassa, on vahvistunut. Vuosi 2016 on viimeinen, jolloin saan vielä kuulua Keskustanuoriin ja sen jälkeen ainoa vaikuttamisen mahdollisuus on kunnallispolitiikka. Tai ainakin minulle tässä tilanteessa ainoa järkevä vaihtoehto. Toki on olemassa myös Keskustanaiset, joihin voisin kuulua, mutta en koe sitä omakseni.

Palataan lautakuntiin. Minut valittiin 2013 vuoden alusta varajäseneksi Rauman tekniseen lautakuntaan ja Rauman sataman johtokuntaan. Nämä molemmat kiinnostavat minua suuresti ja olinkin yllättynyt, että sain paikat juuri itseäni kiinnostaviin lautakuntiin vaikka en ollut mitenkään ilmaissut haluani mihinkään suuntaan. En myöskään ollut paikalla kun luottamuspaikat jaettiin, koska en tiennyt sen koskevan itseäni. Oletin, että seuraava kosketus kunnallispolitiikkaan tapahtuu seuraavissa kunnallisvaaleissa. Kuinka väärässä sitä voikaan olla.

Satama järjesti heti vuoden alussa koulutuspäivän kaikille johtokunnan jäsenille ja varajäsenille. Tämä oli todella mielenkiintoinen tilaisuus ja ainakin näin ensikertalaiselle myös hyvin informatiivinen. En tiedä onko tällaisia infotilaisuuksia muissa lautakunnissa, mutta ainakaan tekninen lautakunta ei pitänyt infoa varajäsenille. Itse koin infon hyödyllisenä ja tarpeellisena myös varajäsenille.

Sataman johtokunta ehti toimia vuodet 2013-2014, jonka jälkeen satama yhtiöitettiin ja luottamuspaikat siellä loppuivat. Tänä aikana en päässyt yhteenkään kokoukseen, mutta satamaliiton liittokokoukseen Oulussa pääsin osallistumaan. Myös toista matkaa tarjottiin, mutta siitä tuli tieto niin yhtäkkiä että en ehtinyt saada töitä ja lastenhoitojuttuja järjestymään. Lisäksi oli jokunen illanvietto ja joulujuhla, joihin pääsin myös mukaan. Hiukan jäi harmittamaan, etten päässyt kokouksiin, koska sataman toiminta kiinnostaa ihan tosissaan minua.

Tekninen lautakuntakaan ei ole päässyt turhan tutuksi. Tekla kokoontuu kahden viikon välein, mutta varsinainen jäsen hoitaa hommansa todella hyvin ja siksi minulle on tullut kohdalle vain muutamat kokoukset. Sen verran kuitenkin, että nyt jo hiukan tiedän, mitä siellä kokouksissa tehdään ja minkä kaavan mukaan ne sujuvat.

Varsinaisen jäsenen ja varajäsenen on kyettävä yhteistyöhön. On tärkeää saada tieto välittymään jäseneltä varajäsenellä ja tietysti tarvittaessa toisinkin päin. On myös hyvä, jos varsinainen jäsen pystyy luottamaan varajäseneensä niin, että asiat hoituvat, vaikka itse joutuisikin olemaan pois kokouksesta. Omalta osaltani olen kiitollinen siitä, että sain varmaan parhaan mahdollisen varsinaisen jäsenen, koska tunnen saaneeni tukea ja apua tarvittaessa häneltä (teklan osalta siis, satamasta ei ehtinyt kertyä kokemusta). Esimerkkinä mainittakoon ensimmäinen kerta kun tuli minulle tarve mennä kokoukseen. Enhän tiennyt tuon taivaallista koko kaupungintalosta (melko sokkeloinen rakennus vielä näin melkein kolmen vuoden kokemuksellakin) tai kokouskäytännöistä. Varsinainen jäsen opasti minulle, minne kuuluu mennä ja toi minulle kotiin esityslistan. Miten mahtavaa apua! Vielä edelleenkin hän huolehtii, että saan tarvittavan tiedon kokoukseen mennessä. Toisinkin voisi olla.

Se, mikä lautakuntatyöskentelyssä on yllättänyt, on kokousten suurehko määrä. Tämä tietysti riippuu lautakunnasta. Suurin osa taitaa kokoontua kerran kuukaudessa, mutta jotkut tosiaan kahden viikon välein. Mielestäni tahti on todella tiheä. Ehdolle asettuessa on siis mietittävä myös sitä, ehtiikö mahdollisen valtuustopaikan lisäksi käymään lautakuntien kokouksissa. Lisäksi päälle tulevat muut luottamustoimet (koulujen johtokunnat, paikallisyhdistyksen toiminta, mahdollisesti jopa maakuntatason toiminta ja muitakin on vielä) sekä koulutuspäivät, vierailut muiden paikkakuntien lautakuntiin tutustumassa, mahdolliset matkat ja illanvietot. Eihän kaikkeen ole pakko osallistua, mutta mielestäni luottamuksen saanut henkilö on velvollinen hoitamaan työnsä mahdollisimman hyvin. 

Jos itse pääsen joskus varsinaiseksi jäseneksi lautakuntaan, aion pyrkiä olemaan kannustava ja antaa tarvittavan tuen varajäsenelleni. Varajäsen tosin voi olla myös kunnallispolitiikan konkari ja silloin on mukava tietää, että häneltä saa apua ja tukea varsinaisen jäsenen rooliin. Kunnallisvaalit ovat 2017 vuoden alkupuolella ja nyt kannattaa jo alkaa miettiä mahdollista ehdokkuutta. Jos kunnallispolitiikka kiinnostaa, niin parhaiten pääsee vaikuttamaan vaalien kautta. Ei ole pakko päästä läpi heti ensimmäisissä vaaleissa, mutta silti voi saada hyvän paikan tutustua kunnallispolitiikkaan. Rohkeasti mukaan vain!

Luonnonkosmetiikkaa

Luonnonkosmetiikka on kiinnostanut jo jonkin aikaa ja nyt kun tuli aiheelliseksi hankkia uusi meikkivoide ja kohdalle sattui vieläpä sopiva alemyynti, niin hankin itselleni ensimmäiset luonnonkosmetiikkaa olevat meikkituotteet. Tilasin tuotteet Natural Goods Companyltä ja toimitus oli todella nopea. Tilaus oli myös pakattu nätisti, mikä on mielestäni iso plussa.

Tilasin meikkivoiteen, kynsilakanpoistoaineen ja kasvojenpuhdistusvaahdon. Pakettiin oli lisätty huulirasva sekä erilaisia näytteitä. Näytteitä en ole vielä kokeillut, koska tykkään käyttää niitä matkoilla. On huomattavasti helpompaa pakata mukaan pieniä näytepakkauksia kuin isoja pulloja.

Meikkivoide oli Logonan perfect finish. Haju pisti nenään todella pahasti kun avoin tuotteen ensimmäisen kerran. Näin muutaman viikon käytön jälkeen se onkin ollut ainut miinuspuoli ja siihenkin on jo tottunut. Tykkään tuotteen koostumuksesta, se on kiinteä vähän niin kuin kivipuutereissa. Olen aiemmin käyttänyt vain nestemäisiä meikkivoiteita ja tämä tuntuu huomattavasti paremmalta.

Kasvojen puhdistukseen valitsin Madaran purifying foamin. Tämä on mielestäni likimain hajuton ja on muutenkin toiminut todella hyvin. Poistaa tehokkaasti meikit, on helppo annostella pumppupullon ansiosta ja leviää hyvin.

Kynsilakanpoistoaine olikin sitten ainut pettymys. Tilasin Logonan kynsilakanpoistoaineen, jossa ei ole asetonia. Kyllä tällä kynsilakan pois saa, mutta siinä menee ikä ja terveys. Kynsilakanpoistoaineen haju oli kyllä huomattavasti miellyttävämpi kuin normaaleissa vastaavissa. Jos on siis hajuherkkä ja kärsivällinen, niin tämä tuote on erittäin sopiva. Itselläni ei tuota kärsivällisyyttä tällaisessa asiassa ole, niin tyydyn jatkossakin pahanhajuisiin kynsilakanpoistoaineisiin.

Meikkivoidetta ja kasvojenpuhdistusvaahtoa (varsinkin jälkimmäistä) aion tilata uudelleen. Kynsilakanpoistoaineessa taas luotan jatkossakin Lumeneen, kun ei tuolla oikein lähteneet vanhat lakat pois.

Kyllä vaan kaksi sanaa ja hymiö voivat kummasti piristää mieltä!

Tässä kaikki ekstrana tulleet jutut

Nämä tilasin ja tosiaan 2/3 oli hyviä ostoja

Koko viikonloppu KeNuilua

Olin kesäloman jälkeen ekan kerran reissussa nyt viikonloppuna, kun Keskustanuorten liittokokousta vietettiin Salossa. Matkaan lähdettiin heti työpäivän päätyttyä perjantaina. Perjantaina kun oli ohjelmassa liittohallitusehdokkaiden paneeli ja sehän oli nähtävä. Liittohallitusehdokkaat olivat suurimmaksi osaksi minulle vieraita, joten paneeli hieman helpotti päätöksentekoa. Paneelin loputtua iski niin suunnaton väsymys, että oli pakko lähteä hotellille nukkumaan ja jättää yöjuoksut siltä illalta väliin.

Majoituimme Sokos Hotel Rikalassa. Hotelli oli jokseenkin vanha, mutta siisteys ja mahtava asiakaspalvelu korvasivat pienen nuhjuisuuden. Aamupala oli myös hieman niukka, mutta kyllä sillä nälän pois sai useammaksi tunniksi. Hotelli myös sijaitsi todella hyvällä paikalla keskellä kaupunkia ja silti parkkipaikkoja (ilmaisia!) oli riittävästi.

Lauantaina alkoi varsinainen kokous. Puolen päivän jälkeen kokous keskeytettiin ja lähdettiin lippumarssille kokouspaikalta kohti Salon toria. Reilun kilometrin matkalla ehti Nälkämaan laulu raikua useamman kerran. Onneksi sää suosi; aurinko paistoi ja lämmintä oli noin 10 astetta. Tunnelma olisi voinut olla vesisateessa hieman toisenlainen.

Kokous jatkui lounaan jälkeen ja iltapäivän päätteeksi siirryimme vielä valiokuntiin valmistelemaan seuraavan päivän osuuksia. Valiokunnista vapauduimme seitsemän jälkeen ja sitten mentiinkin vauhdilla hotellille vaihtamaan vaatteita ja laittautumaan iltajuhlaa varten. Illallinen alkoi klo 20, jonka jälkeen oli vuorossa varapuheenjohtajaehdokkaiden paneeli sekä puheenjohtajaehdokkaiden paneeli. Virallisempien ohjelmien jälkeen oli luvassa vielä perinteistä discoa sekä tietysti jatkot hotellin baarissa.

Paneelien seuraaminen oli todella mielenkiintoista. VPJ vaaleissa sai äänestää kahta ehdokasta kolmesta. Tiesin, miten käyttäisin toisen ääneni, mutta toiseen ääneen tämä paneeli vaikutti. Paneeleissa pääsee helposti kärryille, mitä asioita ehdokkaat ajavat. Vaikka kaikkea ei tietenkään saa sanottua nopeissa vastauksissa, niin melko hyvän yleiskäsityksen silti saa ehdokkaista. PJ-paneelin seuraaminen oli myös mielenkiintoista, vaikka tiesinkin jo ketä äänestän.

Sunnuntaina kokous jatkui ja ohjelmassa oli kauan odotetut vaalit ja uusien henkilöiden valinta liiton johtoon. Itse jouduin pettymään, koska valitsemani ehdokas ei päässyt puheenjohtajaksi. Myönnän silti, että äärettömän hyvän puheenjohtajan liitto sai. Itse vain olen sitä mieltä, että liitto olisi tarvinnut nyt räväkkää ja näkyvää, idearikasta henkilöä johtohahmoksi. Luotan silti myös valittuun puheenjohtajaan Hilkka Kemppiin. Hänellä riittää osaaminen ja motivaatio tähän vaativaan tehtävään.

Kaikenkaikkiaan viikonloppu oli huikea. Kerta kerran jälkeen on mahtava tavata suuri määrä ihmisiä, jotka ajattelevat samanlaisesti ja joilla on samanlainen käsitys julkisten asioiden hoidosta. Hienoa on myös tutustua aina uusiin ihmisiin, tavata vanhoja tuttuja ja ihmetellä miten monenlaisia ihmisiä Suomessa asuukaan. Alueelliset erot tulevat hyvin ilmi tällaisissa tilaisuuksissa, joissa koko Suomi on edustettuna.

Pettymyksistä on selvittävä ja nostettava katse tulevaisuuteen. Avoimin mielin seuraan uuden puheenjohtajiston alkutaivalta ja innolla odotan jo seuraavaa liiton järjestämää tilaisuutta. Nyt täytyy kyllä hetkeksi keskittyä oman piirin toimintaan ihan sata lasissa. Meillä on syyskokous järjestettävänä kahden viikon kuluttua ja tällä kertaa se tehdään aiempaa näyttävämmin.

Lauantain juhlatyyli, teemana olivat eri vuosikymmenet

Säkkituoli

Jeminan nimipäivälahja on vihdoin valmis! Nimpparit tosin olivat jo helmikuussa, mutta projekti on "hieman" viivästynyt. Suunnittelin tekeväni lahjaksi säkkituolin, koska synttäreiksi neiti sai parvisängyn. Säkkituoli sopisi sängyn alle hyvin. Vain reilut puoli vuotta ehti kulua, mutta nyt viime viikolla sain tuolin vihdoin ommeltua.

Projekti on kokenut jos jonkinlaista takaiskua, mutta suurin syy viivytykselle on ollut auttamattomasti ompelijan aikaansaamattomuus. Nyt kun olen puolen vuoden aikana saanut oman saumurin (jota ilman en tietenkään voinut tuolia tehdä) ja ompelukoneeni oli huollossa, ei enää ollut syitä olla tarttumatta toimeen. Kankaatkin olin leikannut valmiiksi jo helmikuussa.

Eihän siinä hommassa mennyt kuin yksi ilta. Hieman vähemmälläkin olisi tietysti selvinnyt, jos olisi loppuhuumassa huomannut olla hivenen tarkempi eikä olisi ommellut viimeistä saumaa väärinpäin. Tuolista piti tulla tetra, mutta ihan viimeisen sauman ompelin innostuksissani niin, että päällikankaasta tulikin pussi. Ei auttanut kuin purkaa sauma ja ommella uudelleen.

Tuolin täyttäminen oli myös sellainen operaatio, että siihen en ihan heti ala uudelleen. Styroksipallot ovat yllättävän sähköisiä ja kevyitä ja tarttuvat aivan kaikkialle. Muutaman kerran sai kauhoa, että koko 150 litraa muovipalleroita siirtyi pussista toiseen.. Oli mulla apulainenkin, meidän pitkäkarvainen kissanpentu oli innokkaasti mukana tutkimassa. Välillä kisu yritti kiivetä säkkituolin sisällekin, mutta sen onnistuin sentään estämään. Tässä kohtaa kello läheni puolta yötä, tytöt nukkuivat eikä mies ollut vielä tullut kotiin, niin kuvatodisteet tästä hulvattomasta operaatiosta puuttuvat. Sen vain sanon, että meidän talossa (tai oikeastaan koko tontilla) ei enää täytetä yhtään ainuttakaan säkkituolia.

Lopputulema oli, että säkkituoli valmistui hieman ennen puolta yötä ja koko talo oli enempi ja vähempi styroksipallojen valtaama. Niitä löytyy muuten vieläkin sieltä sun täältä. Pääasia kuitenkin lienee se, että lahjan saaja oli hyvin tyytyväinen. Ei edes harmittanut enää, että lahjan saanti vähän myöhästyi. Parempi siis myöhään kuin ei milloinkaan.

Eipä tästä kuvasta muuta kuin että seinä on ihan törkeän likainen. Tapettienvaihtosuunnitelma ei siis ole ollenkaan turha..

Makkara-Possu ja Jätti-Franklin testaavat uusia tuoleja.