Villasukkia raidoilla

Kutomisinto on taas löytynyt ja puikoilta tipahti kahdet versiot värioksennussukista. Idea on kopioitu Hupsistarallaan instagramista, sillä erolla että tein vain yhden kerroksen yhdellä langalla. Nuo pystyraitasukat taas oli aika oma versio, eikä edes lainkaan hyvännäköinen. Noihin räsymattosukkiin olen itsekin ihan tyytyväinen, tarvinnee tekaista jossain kohtaa sellaiset itsellekin.

Pystyraitasukat näyttää kuvissa vieläkin kamalammilta kuin luonnossa. Käyttäjä tosin oli tyytyväinen, joten ehkä se riittänee..

Myös räsymattosukkien saaja oli tyytyväinen omiinsa

Suomenlinna

Heti juhannuksen jälkeen pääsin ensimmäistä kertaa käymään Suomenlinnassa. Työpaikan työhyvinvointipäivä pidettiin tänä vuonna Suomenlinnassa. Päivä oli todella pitkä bussikyyteineen Raumalta Helsinkiin ja takaisin, mutta sitäkin antoisampi.

Oli mahtavaa päästä syömään hyvin upeaan ravintolaan. Ruokailu oli järjestetty Ravintola Walhallaan ja se oli kyllä kokemus jo paikankin puolesta. Aivan mahtavat puitteet ja todella mukava ja hyvä palvelu, ei voi kuin suositella.

Ruokailun jälkeen oli vuorossa kesäteatteri. Suomenlinnassa oli tänä kesänä Ryhmäteatterin Valheet ja viettelijät -näytelmä. Itse tykkäsin tästäkin todella paljon. Tämä jäikin tämän kesän ainoaksi kesäteatteriksi, täytynee ryhdistäytyä ensi kesänä.

Turistina Helsingissä

 Olin juhannusviikolla muutaman päivän Helsingissä tyttöjen + tätini & hänen lapsensa kanssa. Matka alkoi maanantai-iltana kun ajoimme Tampereelle yöksi tätini luokse. Tiistaiaamuna aikaisin menimme taksilla rautatieasemalle. Pelkkä taksimatka oli kolmevuotiaalle jo ihmetyksen paikka. Voi sitä kyselyä ja jännitystä, jota ilma oli täynnä. Junamatka Helsinkiin sujui hyvin, mitä nyt aika meinasi käydä hieman pitkäksi mutta siitäkin selvittiin.

Aikainen lähtö palkittiin ja ehdimme hyvin vielä saman päivän aikana Korkeasaareen. Lauttamatka on vuodesta toiseen mukava kokemus. Varsinkin, kun useimmiten matkalla näkyy suuria Tukholman ja Tallinnan risteilyaluksia, joita on mielenkiintoista katsoa hieman eri näkökulmasta kuin yleensä.

Olemme aiemminkin olleet Korkeasaaressa jos ei nyt kylmänä niin ainakin koleana päivänä ja taas kerran sateen uhka kannatti ottaa. Leijonanaaraat leikkivät keskenään ja uros kierteli pitkin aitausta ja karjui välillä komeasti. Yhden kerran olemme aiemmin osuneet eläintarhaan kuumana kesäpäivänä ja silloin siellä ei juuri katseltavaa ole kun eläimet lepäävät varjoissa.

Seuraavana päivänä ohjelmassa oli Jeminan kauan ja hartaasti odottama Linnanmäki. Edellisestä Linnanmäkivierailusta oli vierähtänyt jo kaksi vuotta, joten pitihän siellä päästä käymään. Itselleni mielenkiintoiseksi matkan teki se, että sinne oli tarkoitus matkustaa julkisilla kulkuneuvoilla. En ole juurikaan käyttänyt kaupunkiliikennettä yläasteaikojen jälkeen, joten pieni jännitysmomentti on aina ilmassa. Tällä kertaa selvisimme hyvin, kiitos HSL:n reittioppaan. Löysimme siis menomatkalle juuri oikean ratikan ja takaisinkin pääsimme sujuvasti metrolla.

Linnanmäkipäivä sujui varsin mukavasti. Sää oli mukavan aurinkoinen, joskaan ei kyllä kovin lämmin. Jemina pääsi käymään monessa laitteessa, mutta hurjimmat jätettiin minun toiveestani vielä odottamaan. Olen kyllä jälkikäteen saanut kuulla pientä valitusta siitä, että Kingi jäi kokematta. Onpahan jotain mitä odottaa ensi vuodelta (tai sitä seuraavalta).

Viimeinen Hesa-päivä varattiin shoppailuun. Se jäi tällä kertaa hyvin lyhyeksi, mutta koska seuraava Helsinginreissu oli jo tiedossa, ei tämä juuri haitannut. Jemina etsi joka paikasta Ever After High -barbeja, mutta ei löytynyt kuin yksi jota hänellä ei vielä ollut. Pitäisi kuulemma mennä Viroon taas, siellä niitä on vaikka kuinka paljon..

 

 

 

 

Tämä pesä löytyi Linnanmäeltä, muut kuvat Korkeasaaresta.

Henkilöjunaliikenne Raumalle, kiitos!

Melko meneväisenä ihmisenä olen tässä jo useamman vuoden tutkinut ahkerasti julkisen liikenteen aikatauluja aika ajoin. Likimain aina saa tyytyä lopputulokseen: henkilöauto on halvempi. Tämä on hyvin harmillinen tulos, koska mielelläni käyttäisin julkista liikennettä. Aikataulut tuovat myös suurissa määrin oman ongelmansa.

Linja-autolla ei pääse Raumalta Helsinkiin arkipäivänä kuin vasta yhdeksäksi. Yhden hengen Rauma-Helsinki-Rauma reissu linja-autolla on halvimmillaan 50€. Joten jos Helsingissä on oltava ennen yhdeksää tai reissuun lähtee enemmän kuin yksi henkilö, on minkä tahansa laskukaavan mukaan matkaan lähdettävä henkilöautolla. Jos siis haluaa matkustaa taloudellisesti eikä esim. yöpyä hotellissa yhtä ylimääräistä yötä.

Junallakin pääsee, jos matkustaa ensin Poriin, Kokemäelle tai Turkuun. Tai mille tahansa muulle paikkakunnalle, josta otetaan matkustajia junan kyytiin. Raumalta vain ei pääse Kokemäelle linja-autolla kovinkaan kätevästi. Bussit kun tuntuvat järjestään kiertävän Porin kautta. Kokemäki olisi ehkä raumalaisille näppärin juna-asema, josta jatkaa matkaa Tampereen kautta Helsinkiin (tai oikeastaan mihin vain suuntaan). Käytännössä kuitenkin on ensin mentävä Poriin, josta sitten voi nousta junan kyytiin. Rauma - Pori välillä on kiitettävästi bussiliikennettä ja hintakin on kympin luokkaa. Halpabussiyhtiön kyydillä pääsee vielä tätäkin halvemmalla. Keskimääräinen hinta Pori - Helsinki junilla taitaa pyöriä siinä viidenkymmenen paikkeilla. Yhteen suuntaan matkan hinnaksi tulee siis jo 60€, ilman tarjouksia. Melko kallista siis. Tosin jos ostaa junalipun ajoissa, voi saada menopaluun halvemmalla kuin tuon yhden matkan. Busseilla tällaisia tarjouksia ei juuri ole vastaan tullut.

Koska siis Porista pääsee Helsinkiin ja takaisin ennakkolipulla alle viiteenkymppiin, voisi olettaa, että Raumankin juna-asemalta hinta Helsinkiin ja takaisin olisi suunnilleen sama. Näin ollen, jos Rauma - Helsinki - Rauma väli maksaisi sekä junalla että bussilla sen saman 50€/pää en miettisi hetkeäkään kumman kyytiin hyppäisin. Junassa kun on huomattavan paljon mukavampi matkustaa ja se on ekologisempikin. Lisäksi VR huomioi lapset mukavasti niin, että jälkikasvu matkustaa ilmaiseksi maksavan aikuisen kanssa. Olettaisin myös, että Rauma - Kokemäki välillä voisi olla rutkasti vuoroja, joista valita aikatauluun sopiva. Ja ehkä näin myös ehtiä arkiaamuna Helsinkiin kahdeksaksi.

Tämän takia ehdotankin, että Raumalle palautettaisiin henkilöjunaliikenne. Vaikka kokeilumielessä pariksi vuodeksi. Mikään puolen vuoden kokeilujakso ei vielä riitä kertomaan totuutta, koska ihmisillä kestää aikaa tottua muutoksiin. Kokeilujakson tulisi olla riittävän pitkä, jotta vakiintunut käyttö voitaisiin varmuudella todeta. Uskon todella, että tälle radalle on kysyntää ja käyttöä. Se tekee Rauman myös muun Suomen silmissä helpommin lähestyttäväksi. Uuden radan avaamista pitäisi tietysti markkinoida riittävästi. Helsinki - Vantaan uusi kehärata on tästä loistava esimerkki. Vaikka kehäradan ei pitäisi koskettaa minua mitenkään, on sitä kuitenkin markkinoitu niin merkittävästi, että huomioin sen ja kävin jo testaamassakin tuon radan.

Vaikka kirjoitin nyt vain Rauma - Helsinki välistä, toisi ratayhteys ensisijaisesti Tampereen lähemmäs Raumaa. Matka-aika saattaisi lyhentyä nykyisestä bussimatkasta melkein tunnilla. Näin saataisiin siis Tamperekin alle kahden tunnin matkan päähän Raumalta. Porista Tampereelle kestää junalla 1,5h. Kalustosta ja väliasemista riippuen Rauma - Tampere väli voisi päästä lähelle tuota samaa.

Lopuksi vielä mainittakoon, että ainakin viimeisen kymmenen vuoden aikana lienevät kaikki Raumalta lähteneet henkilöjunavuorot olleet loppuunmyytyjä ;) kysyntää siis on!

Reilun vuoden takainen kuva ensimmäiseltä junareissulta. Silloin kaikki oli vielä uutta ja jännää..

Tänä kesänä testattiin uusi kehärata. Junamatkustuksen uutuudenviehätys on kaikonnut vuoden aikana ja laukusta kaivettiin kännykkä heti kun päästiin istumaan.

Kesälomat ohi, tervetuloa arki!

Kesä meni taas niin nopeasti ohitse, ettei ole tosikaan. Koulut alkoivat eilen ja lasten harrastukset jo viime viikolla, joten kai sitä on nyt todettava, että paluu arkeen on koittanut. Näin ollen ryhdistäydyn ja palaan takaisin bloginkin pariin.

Kesän ajalta on kertynyt kuvia kameraan ja laittelen niitä tänne blogiin syksyn aikana. Kävimme kesälomalla pari kertaa Helsingissä, pidemmällä reissulla Lapissa sekä muutamalla lyhyemmällä visiitillä Tampereella ja Turussa. Lisäksi kävin itse alkukesästä Ähtärissä.

Jos kesä oli kiireinen, niin on syksynkin osalta kalenteri jo täyttymässä kovaa vauhtia. Erilaisia tapahtumia tuntuu olevan niin paljon, että on vaikea päättää minne milloinkin menee. Kotonakin tarvisi jossain välissä ehtiä olemaan, varsinkin kun talonmaalaus on pahasti kesken.

Blogipäivityksiä siis tulossa lähiaikoina, ihan kuvienkin kanssa!