Yritysvierailu Tacticilla

Kävimme Satakunnan Keskustanuorten kanssa tutustumassa Tactic Games Oy:n. Nämä yritysvierailut ovat kaikille avoimia, mutta jostain kumman syystä paikalla ei taaskaan ollut ketään muuta kuin oma väki. Lieneekö markkinoinnissa vielä jotain opeteltavaa..

Pidän yritysvierailuja todella mielenkiintoisina ja käyn mielelläni erilaisissa yrityksissä tutustumassa. Näiden vierailujen kautta pääsee tutustumaan paikallisiin yrityksiin aivan eri tavalla kuin vain lehtijuttuja lukemalla. Nytkin opin paljon uutta pelien valmistamisesta ja markkinoinnista. Pienellä porukalla pääsee usein kiertämään valmistuksen puolelle ja saa eksaktia tietoa.

Tactic on porilainen perheyritys, jonka tarina alkaa vuodesta 1967 jolloin on julkaistu Kimble. Kimble-peli on saanut alkunsa yhdysvaltalaisen pelin pohjalta ja nimensä Kimble on saanut aikakautensa suositun tv-ohjelman Takaa-ajettu päähenkilöltä. Alkuperäinen nimi oli Trouble ja suomalaisversion kehitti Nelostuotteen (nykyisin Tactic Games) perustaja Aarne Heljakka. Heljakan suku omistaa edelleen yhtiön ja toimitusjohtajana onkin Markku Heljakka.

Tacticilla on Porissa tehdas, jossa tuotetaan lautapelejä ja suunnitellaan niitä. Tactic työllistää melkein 200 ihmistä, niin toimihenkilöitä kuin tehdastyöntekijöitäkin. Supersuosittu Mölkky muuten kuuluu Tacticin tuotevalikoimaan ja se valmistetaan Lahdessa työhönvalmennuspalveluissa. Mölkky on rekisteröity tavaramerkki ja sen omistaa Tuoterengas Oy joka myös on pelin virallinen valmistaja. Ostamalla siis aidon Mölkyn, tuet suomalaista työtä. Mölkky on suosittu myös ulkomailla. Erityisesti Ranskassa, jossa pelistä on muodostunut freesimpi versio petanquesta.

Porissa siis valmistetaan kaikki pahviosat peleihin ja muoviosat tulevat muualta. Muoviosista tulee osa Suomesta, mutta osa on pakko tilata Kiinasta. Pelien kotimaisuusaste on silti suurehko ja työllisyysvaikutukset kiitettäviä. Olisi varmasti edullisempaa pitää vain suunnittelu Suomessa ja teettää tuotteet kokonaan Kiinassa, mutta yhtiö on halunnut pitää tuotannon kotimaassa ja tulee kuulemma jatkossakin pysymään samalla linjalla.

Tactic toimii myös maahantuojana monille leluille. Suositut TY-pehmolelut ovat yksi Tacticin maahantuomista tuotteista. TY-pehmoja on tuotu Suomeen vasta pari vuotta, mitä hieman kauhistelin itse. Meillä kun ainakin tuntuu olevan niitä jo sata. Pehmoleluja ei ilmeisesti ollut vielä tarpeeksi Pohjoismaissa, koska nämä ovat saavuttaneet suuren suosion. Jonna oli mukana vierailulla ja hänen näkemyksensä pehmojen suosiosta on niiden suuret ja söpöt silmät, joita ei ole muilla pehmoleluilla. Tiedä sitten mikä on todellinen suosion salaisuus, mutta varmasti silmillä on osansa. http://www.tactic.net/products.php?lang=fin&category=26&k1=1

Tactic on aloittanut Green Toys:n maahantuonnin. Itse innostuin näistä, koska nämä ovat kokonaan kierrätysmateriaaleista tehtyjä (esim. yhdysvaltalaisista maitotölkeistä) ja vesiväreillä värjättyjä täysin myrkyttömiä leluja. Uskoisin näiden löytävän ostajakuntansa. Nämä kun vielä ovat nätisti pakattuja ja oikeasti fiksun näköisiä leluja. http://www.greentoys.com/

Sen verran paljon innostuin, että pitkään hankintalistalla ollut iKnow on kyllä pakko saada omaan pelivalikoimaan. Pelin hinta on hieman tökkinyt vastaan, mutta nyt kun tietää tuotteen olevan suomalaista laatua niin ehkä hinta ei tunnukaan enää niin pahalta. Samoin kuin aion jatkossa pelejä hankkiessa aina ensin tarkistaa Tacticin pelivalikoiman ja vasta sitten ulkomaisten valmistajien.

Green Toysin uutuuslelu, kuva lainattu http://www.greentoys.com/green-toys-cupcake-set#&filter-New&filter-

Onhan nämä nyt söpöjä, kuva lainattu http://www.tactic.net/product.php?lang=FIN&Product_number=36803&category=26&k1=1&k2=&k3=&k4=

Tactic Games Oy tunnetaan myös nimellä Nelostuote Oy. BrandId kuuluu myös konserniin.

Saatiin vierailusta lahjaksi Pääministeri-pelit, piti tietysti heti kokeilla

Skansen helmikuussa

Käytiin tosiaan hiihtolomalla myös Skansenissa. Oli kyllä näkemisen ja hintansa arvoinen paikka näin talvisaikaankin. Kerrankin sai tutkia kaikkea rauhassa, kun ei ollut ruuhkaa eikä jonoja minnekään. Eläinten ruokintaakin pääsi hyvin näkemään kun ei ollut ihmismuuria edessä. Silti minulle jäi sellainen fiilis, että tänne on pakko tulla kesä- tai jouluaikaankin käymään. Mieluiten molempina. Ensikertalaiselle tällainen rauhallinen ajankohta oli oikein hyvä, mutta haluaisin kyllä nähdä paikan vilkkaampanakin.

Minua kiinnosti paikassa rakennukset ja lapsia eläimet. Jotenkin päädyimme katselemaan enemmän eläimiä kuin rakennuksia, mutta olihan niitä eläimiäkin hauska katsoa. Karhut olivat talvilevolla, mutta muuten kaikki eläimet olivat hyvinkin touhukkaita. Ilvesperheen touhuja katsottiin pitkä tovi, kolmen pennun puuhat kiinnostivat lapsia ja he olisivat niitä vieläkin pidempään jaksaneet seurata. Suloisiahan ne olivat ja muutaman kuvankin yritin ottaa, mutta eihän niistä mitään tullut. On kyllä muutenkin nyt ihan ekstrahuonoja kuvia, joista syytän kameraa.

Susia tytöt oikein juoksivat katsomaan, mutta aitaus olikin tyhjä. Paikalla oli kyltti, jossa kerrottiin susien palaavan maaliskuun alussa. Susista on puhuttu viime aikoina niin paljon, että niitä olisi kuulemma ollut kiva nähdä ihan livenä. Toisella kertaa sitten tai toisessa paikassa.

Skansenista jäis siis todella hyvä fiilis ja uudestaanhan sinne on päästävä. Ei nyt välttämättä lähiaikoina, mutta pidetään tämä mielessä ja poiketaan joskus uudelleen. Paikka sopii hyvin lapsiperheille, mutta myös kaikille muille.  

Lapin Noidan eli Ellin hieman hulppeampi kesäasumus, Jeminan mielestä siis. Palaan tähän Elliin kun taas pääsemme käymään Ellin saamenmaassa kesällä. Jospa tänä kesänä ei sataisi vettä koko vierailun ajan, niin saisin kuviakin paikasta.

Porotkin olivat siirtyneet etelämmäksi.

Ruokinta meneillään.

Ruokinta-aika kiinnosti myös lintuja.

Pupujen katselu oli mielenkiintoista kun sen voi tehdä luolasta käsin.

Kettu oli löytänyt hauskan nukkumispaikan.

Rakennukset on mielenkiintoisia, jaksaisin kiertää katsomassa niitä vaikka loputtomiin.

Lasten ruutuaika

Meillä on viime aikoina puhuttu paljon ruutuajasta. Meille ei ole koskaan ollut ongelmana se, miten paljon lapset viettävät aikaansa ruudun ääressä. Tähän on osasyynä se, että harrastukset ovat liikunnallisia ja vievät paljon aikaa. En siis ole nähnyt tarpeelliseksi rajoittaa ruutuaikaa. Jos vapaapäivänä on pidemmän aikaa ruudun vieressä, ei se mielestäni ole vaarallista koska harkkapäivinä ruutuaika jää hyvin vähiin. Nyt on kuitenkin itselleni tullut sellainen olo, että jotenkin sitä pitäisi alkaa rajoittaa. Sovimme maaliskuun alkupuolella, että ruudun ääressä saa olla vain max 2 tuntia päivässä. Tämä rajoitus käsittää vain ohjelmien katsomisen ja tietynlaisten pelien pelaamisen.

Ruutuaikaa voi hankkia lisää olemalla ulkona ja tekemällä siellä jotain. Pelkkä ulkona istuskelu ei vielä lisää ruutuaikaa. Harkoista ja koulumatkoista ei saa lisää ruutuaikaa. Ruutuaikaan ei lasketa liikunnallisia pelejä vaan vain "perinteiset" tietokone- ja konsolipelit. Hyötykäyttöä ei myöskään ole rajoitettu eli esim. harkka-ajat saa rauhassa tarkistaa netistä tai etsiä muuta tietoa tai vaikka tanssiliikevideoita.

Maaliskuun lopulla oli koulussa vanhempainilta, jossa oli paikalla molempien lastemme luokat. Vanhempainillan tärkeimmäksi aiheeksi nousi nimenomaan ruutuaika. Oma verenpaineeni oli lievästi sanoen koetuksella kun kuuntelin muiden vanhempien kommentteja. Joku ehdotti, että sovittaisiin yhteisesti kaikille esimerkiksi 2 tunnin ruutuaika per päivä. Tästähän sitten moni innostui ja ehdot vain tiukkenivat tiukkenemistaan. Paras ehdotus taisi olla suunnilleen tällainen: viikoksi täyskielto peleihin/ruutuun ja kännykät pois. Tilalle tarvittaessa jokin mahdollisimman vanha kännykkä, jolla ei voi tehdä muuta kuin soittaa. Lisäksi vielä vanhemmiltakin kännykät pois.

Joopa joo. Teki mieli huutaa, että muuttakaa luoliin asumaan jos vanhaa aikaa kaipaatte takaisin. Ymmärrän kyllä, että pelaaminen aiheuttaa riippuvuutta, hidastaa lasten kehitystä, huonontaa koulumenestystä, vähentää liikkumista jne jne. Kaikessa vaan voi pitää järjen mukana. Jos tarvitaan rajoituksia, silloin niitä on laitettava. Totaalikielto vaan harvoin on se paras tapa.

Tekipä mieleni mainita siitäkin, että ne lapset osaavat käyttää tietokoneita ja puhelimiaan paremmin kuin suurin osa paikalla olleista vanhemmista. Vanhemmille ehkä pistää eniten silmään se pelaaminen, mutta kyllä lapset paljon muutakin tekevät puhelimillaan ja tableteillaan. Jos pelaaminen on ongelma, pitää puuttua siihen eikä koittaa tehdä koko teknologiasta hirveää peikkoa, josta ei voi edes puhua kotona. En muuten joutunut mainitsemaan lasten taidoista vaan opettaja ehti ensin. Opettaja myös oikaisi muutaman vanhemman käsityksen netin käytöstä. He kun olivat olleet näppäriä ja hankkineet lapsilleen liittymän, jossa ei ole nettiä. Ope sitten ystävällisesti valaisi näitä vanhempia, että kyllä nämä lapset osaavat itse liittyä avoimiin WI-FI verkkoihin ja tarvittaessa jakaa keskenäänkin verkkoa.

Itselleni tuli sellainen olo, että tässä oltiin kieltämässä jotakin josta ei oikein itsekään tiedetty mitä se on. Kaamea some tulee ja valtaa lasten aivot niin, että niistä kehittyy jotain kyberhirviöitä eikä normaaleja aikuisia ollenkaan. Tottakai liika ruutuaika ja erityisesti pelaaminen ovat haitaksi, sehän on osoitettu jo monellakin tutkimuksella. Voisiko silti käyttää hieman maalaisjärkeä ja todeta, että kaikki ruutuaika ei ole pahasta?

Tauko ruutuajasta meneillään, eikä mun tarvitse edes käskeä lapsia ulos (kiitos tramppis!)

http://www.liikkuvakoulu.fi/materiaalit/tiedotteet/koulumenestys-ja-ruutuaika

Koulussa vedottiin ylläoleviin nettisivuihin. Ja onhan noita tutkimuksia tosiaan miljoona olemassa. Sellaiseen en ole vielä törmännyt, missä olisi tutkittu liikunnallisten pelien vaikutusta. Esimerkiksi siis Wiin ja Kinectin kanssa pelattavia pelejä, joissa hiki virtaa pelaajalla. Miten nämä pelit vaikuttavat ja ovatko ne yhtä huonoja kuin nuo "perinteiset" tietokone- ja konsolipelit? Itse en miellä niitä ollenkaan samoiksi ja meillä ei tosiaan lasketa ruutuaikaan ollenkaan näiden pelien pelaamista.