maanantai 27. maaliskuuta 2017

Villasukkien viemää

Käsitöiden puolesta on kyllä tullut elettyä melkoista hiljaiseloa. Jotain sentään sain aikaiseksi eli perinteiset joululahjasukat valmistuivat myös täksi jouluksi. Tosin aloitin hyvissä ajoin jo alkusyksystä ja lopetin jouluaattona, valmiiksi tuli säälittävät kolme paria. Mutta se oli minimitavoite ja siihen pääsin, joten kai sitä tyytyväinen pitäisi olla.

On muuten mielenkiintoista neuloa toisille sukkia, kun oma jalka on kokoa 36 ja ystävien jalat hieman suurempia. Onneksi Jeminan jalka on kasvanut kiitettävästi viime aikoina ja sain käyttää sitä sovitukseen. Onhan niitä kaikenmaailman kokotaulukoita yms. mutta on huomattavasti helpompi vetää sukka jalkaan ja katsoa paljonko puuttuu kuin laskea ja mittailla ja ja ja..

Tässä näitä nyt kuitenkin on. Sama malli kaikissa eli Novitan pitsisukat, lankana Novitan Baby Wool ja puikot 3,5.

Jouluaaton aattona näytti illalta vielä tältä

Mutta aattoyönä pakettiin meni kokonainen pari vajaan sijasta. Kuva on jokseenkin hämyinen, mutta paketointipuuha on niin salaista, ettei sitä voi täydessä valaistuksessa suorittaa.

Tammikuussa päätin, että en osta tänä vuonna uusia lankoja. Sen sijaan puran neulomistarpeeni ääriään pursuilevaan "jämälankakoriin". Jämälanka siksi heittomerkeillä, että suurin osa korin sisällöstä on täysin vyötteissä olevia, korkkaamattomia keriä. Tammikuun aikana sain kaksi pientä sukkaparia aikaiseksi, näihin nyt ei mennyt aikaa kuin ilta/pari. Ja tuli edes vähän käytettyä jämälankoja.

Perussukkia perussukkalangoista eli Nallesta ja Seiskaveikasta.
Ei kestänyt lupaus ostamattomista langoista kahta kuukautta pidempään ja maaliskuun puolella ostinkin jo pussillisen uusia. Saa nähdä tuleeko niistä ikinä peittoa vai päätyvätkö täyttämään ns. jämälankakoria.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti