Kotikaupunkini Rauma

Kuntavaalit ovat oven takana, joten keskityin hetkeksi pohtimaan kotikaupunkiani etuineen ja puutteineen. Puutteita on helppo luetella ja niitä tulee mieleen koko ajan lisää, ovatko ne tärkeitä tai asiallisia, on asia erikseen. Sen sijaan etujen miettiminen on haastavampaa. Satakuntalaiseen ajattelutapaan kun kuuluu olla perusnegatiivinen ja juuri mikään asia ei ole riittävän hyvä, jotta sen voisi mainita erikseen hyvänä asiana. Koitin karistaa satakuntalaisen viitan päältäni ja olla hetken pohjanmaalaisella mielialalla.

Aloitetaan puutteista, mitä täältä puuttuu, mitä korjattavaa, parannettavaa tai vaikka hävitettävää on? Heti ensimmäisenä tulee mieleen Uotilasta puuttuva kunnollinen alakoulu. En viitsi edes haaveilla enää yhtenäiskoulusta, mutta alakoulu on saatava Uotilan kokoiseen kylään. Mieluiten puurakenteisena, jos itse saisin valita. En vähättele muitakaan rakennustapoja, mutta positiivinen mielikuva hirsikoulusta on vertaansa vailla.

Kaavoituksessa on paljon parannettavaa. Siihen tarvitaan lisää joustavuutta ja tontteja on tarjottava rakennettavaksi sellaisilta alueilta, jotka kiinnostavat ostajia. Lisäksi tarvitaan tilaa erikoisemmille rakennuksille, kaikki eivät halua asua alueella, jossa talot muistuttavat toisiaan. Yrityksetkin on huomioitava kaavoituksessa nykyistä paremmin.

Hankinnoissa on alettava painottamaan entistä enemmän paikallisuutta. On kaikkien etu, että hankinnat tehdään mahdollisimman läheltä ja näin kokonaishinta kunnallekin voi koitua jopa edullisemmaksi kuin alunperin halvin tarjous. Paikallisuuden suosiminen lisää työllisyyttä ja hyvinvointia sekä vaikuttaa positiivisesti imagoon.

Sosiaali- ja terveyspalvelut lähtevät kunnalta pois, mutta kaupungin on silti pidettävä puolensa, jotta nykyisten palveluiden saatavuus säilyy paikkakunnalla mahdollisimman pitkälti. Ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ja nuorisopalveluihin on panostettava enemmän.

Itselleni tärkeä asia eli henkilöjunaliikenne puuttuu myös Raumalta. Junaliikenteen palauttamista pitäisi kokeilla muutaman vuoden ajan ennen kuin voidaan sanoa, onko se kannattavaa vai ei. Ihmisillä kestää tottua uuteen kulkuvälineeseen, joten vuoden testijakso olisi liian lyhyt eikä kertoisi totuutta.

Ja mitä hyvää täällä sitten on?

Pyörätiet! Niitä ei voi liikaa kehua. Kaupunki on juuri sopivan kompakti siihen, että pyörällä pääsee kulkemaan keskustan ja taajamien alueella vaivattomasti. Pyöräteistä on jatkossakin pidettävä huolta eikä kyllä haittaisi jos ajotiet olisivat yhtä hyvässä kunnossa..

Satamasta ja Lakarin alueesta olen suoraan sanottuna ylpeä. On hienoa olla pikkukaupungin asukas, jossa on Suomen mittapuulla iso ja toimiva satama. Lakarin aluetta taas on kehitetty järjestelmällisesti ja yritykset huomioiden. Lakarin alueen kiinnostavuus yritysten näkökulmasta on todella mahtava asia.

Palveluiden tarjonta on suhteellisen laajaa kaupungin kokoon nähden. Paljon matkustelevana olen jopa suuremmissa kaupungeissa joutunut toteamaan jonkin kerran, että jotain puuttuu mutta onneksi kotikaupungissa sekin on tarjolla. Kukoistava kahvilakulttuuri on yksi hyvä esimerkki.

Vanha Rauma on vertaansa vailla, se lienee sanomattakin selvää. Vanhan Rauman eloisuus on ihanaa ja sitä on kehitettävä ja tuettava jatkossakin. Alue on yrittäjien näkökulmasta sekä haastava että mielenkiintoinen. Haasteisiin on tartuttava ja niitä pitää koittaa helpottaa vaarantamatta kuitenkaan alueen arvoa. Esimerkiksi alueen pysäköinti on aina herättänyt mielipiteitä, mutta omasta mielestäni se on tällä hetkellä melko hyvin hoidossa.

Tällaisia mietteitä tällä kertaa. Paljon muutakin kehitettävää ja kehuttavaa on, mutta tässä nyt pidempään mielessä pyörineet pointit. Kaupungin kehittäminen vaatii uhrauksia, mutta ilman kehitystä ei ole tulevaisuutta.