Lunastettu lupaus

Kymmenen vuotta sitten järjestettiin meidän häitä. Tekemistä riitti ja paljon kaikkea piti päättää, huomioida ja muistaa. Yksi ehdottomasti vaikeimmista päätöksistä oli sormuksen valitseminen. Vanhempani kustansivat häät melkein kokonaan, mutta sormuksen hankinta oli yksi niistä asioista, jotka maksoimme itse. Löysin yhden sellaisen, johon ihastuin täysin. Hintaa tällä oli melkein 2000 euroa ja se oli silloin aivan liikaa. Tällöin mies lupasi, että 10-vuotishääpäiväksi saisin valita juuri sellaisen sormuksen kuin haluaisin. Pitkältä silloin vaikuttanut vuosikymmen on hurahtanut ohi hetkessä ja nyt tuon lupauksen lunastaminen on ajankohtaista.

Olen parin vuoden ajan katsellut ohimennen sormuksia ja nyt keväästä asti hieman enemmänkin. Mikään ei ole ollut juuri sellainen, jollaista haluaisin pitää loppuikäni. Valinnan tekeminen tuntui jopa mahdottomalta. Halusin olla varma myös eettisyydestä ja sen takia jäikin moni vaihtoehto pois. Onnekseni ystäväni vinkkasi paikallisesta kultasepänverstaasta, Caisannista. 

Yhtenä kiireisenä lauantaina poikkesin kyseiseen putiikkiin ja pois lähdin enemmän kuin tyytyväisenä. Kiireestä huolimatta sain sovittua kultasepän kanssa, että he tekevät juuri sellaisen sormuksen, jollaisesta haaveilin. En ole koskaan ollut keltakullan ystävä ja ilmeisesti keltakultakin vihaa minua, koska aiheuttaa nykyisin allergiaa. Ajattelin siis, että valkokulta olisi parempi. Onneksi kultaseppä kertoi, että kullalle allergisena myös valkokulta voisi ajan kanssa aiheuttaa oireita. Päädyin siis platinaan. Platina on väriltään aivan ihana eikä se allergisoi. 

Olin nähnyt netissä sormuksen, joka oli koottu kolmesta osasta. Tästä olin saanut ajatuksen, että haluan itselleni muunneltavan sormuksen. Siinä saisi olla blingiä, mutta se saisi silti sopia myös arkikäyttöön. Caisannin valikoimista löysin kaiverrettuja sormuksia, joissa ei ollut kiviä lainkaan. Valitsin yhden tällaisen mallin ja tätä sormusta tehtiin kaksi kappaletta. Lisäksi ihastuin timanttisormukseen, jossa oli pelkästään timantteja rivissä. Tästä tuli haluamani bling-osa. 

Kaikki kolme sormusta ovat alliansseja, eli kuviot ja timantit kiertävät koko matkan samanlaisina ympäri. Tähänkin ratkaisuun olin päätynyt, koska alkuperäisessä vihkisormuksessa oli viisi timanttia ja ne olivat aina näkymättömissä käden sisäpuolella. Nyt saavat sormukset pyöriä niin paljon kuin haluavat. 

Eilen sain sormukset vihdoin itselleni. Ne tuntuvat täydellisiltä! Aivan kuin olisivat aina olleet sormessani. Sormusten sisäpuoli on pyöristetty ja todella sileä, mikään ei siis paina sormeani. Turhaan jännitin miten totun pitämään leveämpää yhdistelmää ja muutoinkin paksumpia sormuksia. Nyt on kyllä mies lunastanut lupauksensa ja enemmänkin, sainhan yhden sijasta kolme aivan ihanaa sormusta, jotka ovat juuri minulle tehtyjä.