Hyvä, parempi, paras, MINÄ

Jotain hyvää masennuksen sairastamisesta? Parantuminen vaatii itsetutkiskelua. Enpä ole koskaan aiemmin miettinyt näin paljon ja syvällisesti, mitä haluan elämältä, missä mättää, missä olen hyvä tai mitä voisin tehdä paremmin. Yhden oleellisen asian olen nyt viimein ymmärtänyt. Mähän olen hyvä kaikessa mitä haluan tehdä.

Otetaanpa esimerkkejä:

 - Mä olen hyvä suunnittelemaan. Jos jotain pitää suunnitella, niin multa löytyy siihen ratkaisu excelissä alta aikayksikön. Jos asia vaan on mun mielestäni mielenkiintoinen.
 - Mä osaan kirjoittaa. Kirjoitankin ihan hiton hyvin omasta elämästäni, kukaan muu ei kykene siihen paremmin.
 - Mä osaan kutoa ja virkata. Jälkikin näyttää hyvälle, kunhan ei ole kirjoneuletta tai liian yksinkertaista. Ja kunhan työ on sopivan kokoinen, hermothan siinä menee jos jotain pirun villapaitaa yrittää neuloa. Tai jos neuloo tylsää sukkaa, niin onko se mikään ihme jos se jää parittomaksi. Kuka nyt tylsiä juttuja viitsisi kahta ainakaan tehdä.
 - Mä olen hyvä erottamaan faktat ja tunteet toisistaan. Miksi niitä edes pitäisi sotkea keskenään, täysin eri asioita kun ovat?
 - Mä oon myös pirun hyvä ajamaan autoa. Ainakin liikennesäännöt on hallussa ja liikenteessä törttöilee useimmiten ne, jotka eivät noudata sääntöjä. Virhearvioita taas voi sattua kenelle vaan, ei puututa nyt niihin.
 - Mä olen haka käyttämään tietokoneita, puhelimia ja muita teknisiä vimpaimia. Kunhan niissä on ompun kuva kyljessä. Jos ei ole, niin mielenkiinto katoaa täysin vaikka osaamista toki löytyisikin. Ei ole siis mun vikani, jos joku zimzamzung ei tottele mua.
 - Ruokaakin osaan tehdä. Tottakai osaan ja hyvinkin vielä. Kuka nyt ei osaisi. En vaan yleensä tee samaa ruokaa montaa kertaa ja useimmiten ensimmäinen kerta ei onnistu. Toinen ja kolmas, neljännestä puhumattakaan, olisivat sitten jo täydellisiä. Maailma vaan on täynnä reseptejä, niin miksi käyttää aikaansa yhteen ja samaan useasti.
 - Leipominen menee vähän samaan tuon ruuan kanssa. Sillä erolla vain, että vaikka kaikissa kirjoissa on kakkujen päällä jos jonkinlaisia pieniä koristeita ja sokerimassat muutenkin kakun päällä tasaisesti, niin ei mun aikani ja nakkisormeni riitä täydelliseen viimestelyyn. Syötäväksi ne kuitenkin on, niin mitä siihen turhaa aikaansa kuluttaa sen enempää. Menee ne pienet rypytkin marsipaanista alas suusta jos marsipaanista tykkää. Ite jätän kuitenkin kaikenlaiset sokerimassat ja marsipaanit syömättä, niin pitääkö niiden sitten ollakaan täydellisiä. Kunhan sisältö on priimaa.

 - Olen oppinut myös shoppailemaan itselleni sopivia vaatteita. Oma tyylini alkaakin hipoa jo täydellisyyttä. Ja se onkin täysin mun oma tyylini, ei taatusti sovi kenellekään muulla. Voi että mä olen tyytyväinen vaatekaappini sisältöön tällä hetkellä, se on lähes 10+.
 - Uutena olen laajentanut osaamiseni myös treffailuun. Tinder on hallussa ja tietysti likimain kaikki joista olen itse tykännyt, ovat tykänneet myös minun profiilistani. Miksipä eivät olisi, mä olen kertakaikkiaan ihastuttava.
 - Sosiaalisuus on myös ominta alaani, ainakin jos saan itse loistaa keskipisteenä. Ja tottakai loistan, aina kun on tilaisuus. Nautin huomiosta ja selvästi myös muut pitävät siitä, että olen huomion kohteena.
 - Kerrassaan rakastettavan ja upean luonteeni takia joudunkin olemaan tarkkana siitä, kenen kanssa suostun lähtemään treffeille. En nyt huvikseni halua pahoittaa kenenkään mieltä ja siksi harkitsen, ketä joutuu milloinkin ottamaan riskin. Selväähän on, että treffeille kanssani päässyt henkilö on tapaamisen jälkeen korviaan myöten ihastunut minuun. Kuka nyt ei olisi?
 - Osaan halutessani tosin olla myös jäätävän kylmä. Hyvä ominaisuus tämäkin tai ainakin käytännöllinen. Voi sitä raukkaa, joka joutuu tutustumaan tähän puoleeni. Minua ei siis kannata suututtaa.

Listaa voisi jatkaa pitkäänkin, mutta ehkä ymmärsitte pointin. Eihän minussa ole mitään vikaa, pelkkiä hyviä puolia vain. Hermoni eivät ehkä ole maailman pisimmät, mutta sitä varten maailma on täynnä pitkähermoisempia tyyppejä. Voin siis huoletta jättää hermoja vaativat (itselleni tylsät) asiat muiden hoidettavaksi.

Jos joku ei ymmärrä minun täydellisyyttäni, niin syy on oletettavasti hänen ymmärryksensä vajauksessa. Enkä tarkoita täydellisellä sitä, että pitäisi osata kaikki maailman asiat. Eihän siinä olisi mitään kivaa. Uuden oppiminen ja kokeileminen on huippua. Täydellinen itsensä voi olla myös niin, että elää elämäänsä omasta mielestään täydellisesti tai ainakin pyrkii siihen. Itse voin rehellisesti sanoa, että oma elämäni on tällä hetkellä täydellistä ja pyrin siitä jatkossa tekemään vieläkin täydellisempää. Olen siis itsekin täydellinen.

Joku ajattelee nyt kuitenkin, että syytän muita omista vajaavaisuuksistani. Hän onkin täysin väärässä. Edelliseen kappaleeseen viitaten, kenenkään ei tarvitse osata kaikkea. Mä voin olla hemmetin sosiaalinen ja nauttia huomiosta kun taas joku toinen viihtyy paremmin taustalla. Sanoisin, että win-win -tilanne kummallekin. Ei ole minulta pois, jos joku viihtyy taustalla. Silloinhan minä saan haluamani huomion ja toinen saa olla rauhassa ja tarkkailla tilannetta. Sama pätee kaikkeen. Aina joku tykkää jostain ja toinen toisesta. Aina joku vaatekappale on jonkun mielestä ruma ja toisen mielestä aivan upea.

Mä olen siis mielestäni ihan huipputyyppi. Kannattaa tutustua, jos et ole sitä vielä tehnyt.

Täydellistä elämääni saa seurata somessa
Instagram täältä
Snapchat liedes.riikka

Kuvat by Jenni J.