Lomat ohi, arki alkaa

Niin vilahti kesäloma ohi ihan hujauksessa. Heinäkuussa olin suurimman osan ajasta töissä, mutta silti ehti tapahtua kaikenlaista. Tytöt olivat kuun alussa viisi päivää Pitkis-Sport -leirillä Kokemäellä, viikon lomani vietin Porissa Suomi-Areenan pyörteissä sekä loppuviikon Helsingissä. Asuntomessuilla käytiin Seinäjoella ja viimeisenä viikonloppuna oli Mustan Pitsin yö ja kaverin polttarit, joten hyvä kun kotona on ehtinyt kääntymään. Elokuun alussa olin myös pari pitkää päivää töissä ja sitten startattiinkin kahden viikon Lapin turneelle. Viime viikolla kotiuduimme Lapista mutta kävimme vielä miehen kanssa extempore reissulla Jyväskylässä.

Mistähän sitä sitten aloittaisi? Asuntomessuista kerroinkin jo tässä postauksessa. Suomi-Areenaan osallistuin ensimmäisen kerran kunnolla. Olen aiemminkin ollut paikalla, mutta vain jakamassa ilmapalloja ja karkkeja ja heti vuoron loputtua lähtenyt kotiin. Nyt kiersin kuuntelemassa keskusteluja kolmena päivänä ja väliin jääneenä keskiviikkonakin lähdimme kuitenkin illalla käymään miehen kanssa Porissa ja päädyimme kuuntelemaan Alatalon Mikon esittämiä poliittisia lauluja. Olipa kokemus sekin :D Kaikenkaikkiaan innostuin kyllä Suomi-Areenasta ja aion takuulla mennä paikalle uudelleenkin jos vain tilaisuus tulee. Keskustelut olivat mielenkiintoisia ja etenivät hyvin. Panelistit olivat myös usein riittävän monipuolisia, joten keskustelunaihetta riitti. Eniten jäi ehkä mieleen Suomen Yrittäjien tilaisuudessa puhunut Li Andersson eikä välttämättä kyllä kovin hyvällä tavalla.

Suoraan Suomi-Areenan tiimellyksestä lähdin lasten kanssa Helsinkiin junalla. Mies tuli sitten seuraavana päivänä (tai oikeastaan vasta yöllä) perässä. Helsingissä ei ollut tällä kertaa mitään suurempaa ohjelmaa vaan oli tarkoitus vain hiukan shoppailla ja käydä Korkeasaaressa. Ruokailupuoli muodostui taas jonkinasteiseksi ongelmaksi ja siitä ottaisinkin mielelläni vinkkejä vastaan. Tuntuu, että Helsingin keskustasta on mahdoton löytää meille kaikille sopiva ruokapaikka ilta-aikaan. Ruoan pitäisi olla ravitsevaa, ei kovin eksoottista ja mielellään vielä sopuhintaista. Kyllähän paikkoja löytyy kun vain on valmis maksamaan riittävästi. Nytkin päädyimme viimeisenä iltana Ravintola Brödiin, josta kyllä sai aivan loistavaa ruokaa. Ei vain viitsisi joka päivä ihan niin paljoa maksaa ruokailusta. Manhattan on ollut sellainen melko varma paikka, mutta ei sielläkään joka päivä viitsi syödä (ei se ruoka ihan niin hyvää ole). Vapiano on kokeiltu, mutta se ei kelvannut Jonnalle. Kerran eksyimme Mannerheimintiellä yhteen kellaripaikkaan, jossa oli buffetpizzatarjoilu. Sen jälkeen ei vatsa meinannut millään rauhoittua, joten ei sinne enää toiste.

Ruokailuahdasmielisyydestä huolimatta Helsinginreissu oli taas kerran miellyttävä kokemus. Kävimme Salkkarikadulla ja kuljimme muutoinkin ihan vain katselemassa katuja ja maisemia. Kaupunginmuseossa kävimme ensimmäisen kerran ja itse ihastuin Lasten kaupunkiin. Huomattavasti rauhallisempi meno tosin olisi miellyttänyt enemmän, nyt siellä oli aika paljon lapsia ja äänitaso sen mukainen. Korkeasaareenkin ehdimme ja vaikka siellä on tullut käytyä nyt viime vuosina useamman kerran, niin on se silti vain mielenkiintoinen paikka.

Mustan Pitsin yö on Raumalla vietettävän Pitsiviikon huipennus. Silloin Vanhan Rauman kaupat ovat auki pitkälle iltaan ja markkinahumu valtaa koko kaupungin. Tänä vuonna jätin ensimmäisen kerran väliin varsinaisen yömenon ja kävin itse kaupungilla jo iltapäivällä miehen ja lasten kanssa. Näin siksi, että mies oli menossa kaverinsa kanssa iltaa viettämään kaupungille ja Jonna oman kaverinsa kanssa. Iltapäivällä pääsimme kaikki yhdessä liikkeelle. Sitä paitsi täytyy myöntää, että nautin kyllä itse enemmän tästä ajankohdasta. Sain katsella kojuja, ihmisiä, tavaroita, esiintyjiä ja kaikkea muutakin siedettävän ihmsimassan joukossa. Illalla väkeä on niin paljon, ettei välttämättä ole helppo pysähtyä jos näkee toisella puolen tietä olevassa kojussa jotain nättiä. Pääsin myös ajoissa nukkumaan ja jaksoin virkeänä (köh, pientä yökuskailua lukuunottamatta) herätä aamulla kuuden jälkeen kaverin polttareita varten.

Lapin reissusta aion tehdä muutaman postauksen sarjan, jossa kerron tarkemmin kustakin paikasta joissa olimme. Kuljimme tällä kertaa reittiä Kuusamo-Luosto-Saariselkä-Karigasniemi-Levi. Kokonaan uusia kokemuksia olivat Kuusamo ja Karigasniemi sekä siirtymä Norjan kautta Leville. Vajaata vuorokautta vaille kaksi viikkoa kestänyt reissu tuntui suorastaan lentävän. Yövyimme aina vain muutaman yön yhdessä kohteessa, joten se luultavasti aiheutti tämän fiiliksen. Leville olisin ainakin voinut jäädä vielä kevyesti pidemmäksikin aikaa. Jotenkin juuri Levi tuntuu eniten omalta paikalta vaikka muuallakin omat hyvät puolensa on ja muissakin paikoissa viihdyn.

Auringonlasku Levin huipulta kuvattuna

Lomalla ehti opetella lettejä, tässä läpivetoletti sekä 3D-letti ja tietysti Levin eturinne.

Jyväskylän totaaliyllärireissusta vielä muutama sana. Kuvia tältä matkalta ei juurikaan ole, koska satoi likimain koko ajan ja kamerakin jäi kotiin (kappas vain). Lähdimme näyttämään autoa autoliikkeeseen (takuujuttuja) ja päätimmekin yhtäkkiä yllättäen jäädä yöksi. Tytöt olivat koulussa ja harkoissa ja äidilleni sopi, että tytöt tulivat heille yöksi. Niinpä sitten vain hotellia etsimään. En ole koskaan aiemmin ihan näin myöhään varannut hotellia. Yhden kerran on varattu vuorokautta aiemmin mutta muuten teen aina varaukset hyvissä ajoin. Ja tulihan se taas kalliimmaksi kuin etukäteen varattuna, mutta pääasia on, että saatiin huone ja vielä hyvä sellainen. Majoituimme tällä kertaa Solo Sokos Hotel Paviljongissa ja siellä meni kyllä kaikki aivan putkeen. Palvelu oli loistavaa, huone hyvä ja siisti ja aamupala erinomainen. Eipä siinä muuta tarvita.

Lutakonaukio, Jyväskylä

Syömässä kävimme Jyväskylän Stefan's Steakhousessa ja tätäkin voin suositella. Otimme menun viinipaketilla ja kaikki oli aivan loistavaa. En edes pidä porosta ja sieniäkin olen vasta oppinut syömään, mutta silti alkuruokana ollut sienikeitto porolla oli fantastista. Hieman nauratti, että vasta välttelin kaksi viikkoa poroa kaikkialla Lapin ruokapaikoissa ja sitten Jyväskylässä syön sitä. Kyllä se silti vain kannatti, niin hyvää se oli.

Tässä tiivistetty menu, pihvi oli suussasulavaa vaikka en tiedä voiko pihvistä niin edes sanoa.

Että sellainen heinä-elokuu näin tiivistetysti. Lapin matkasta tosiaan tulee vielä postauksia ja yritän muutenkin ehtiä vähän useammin taas kirjoittelemaan. Jotenkin lomalla ollessa olen mielelläni vain lomalla enkä avaa konetta ollenkaan. Töissä tulee aina istuttua koneen vieressä ja vaikka oma kone onkin aivan eri juttu kuin työkone, niin silti mieluusti annan senkin levätä loman ajan. Nyt kun arkirytmi alkaa sujua, niin pystyy iltaisinkin välillä avaamaan koneen kotona.